Pengerkatu_kooste_960x270

Historia

Saalem-seurakunnan historia on monivaiheinen ja juontaa juurensa 1900-luvun alkuun, jolloin maailmalla levinnyt helluntaiherätys rantautui Pohjolaan.  Suomeen helluntaiherätys tuli norjalaisen metodistipastori Thomas Ball Barrattin vierailun myötä.

Herätyksen alkuvaiheissa suomen- ja ruotsinkieliset kokoontuivat Helsingissä Filadelfia-seurakuntana. Kaksikielisen työ aiheutti kuitenkin siinä määrin haasteita, että suomenkieliset päätyivät perustamaan Helsingin Saalem-seurakunnan Eino Mannisen johdolla vuonna 1928.

Sodan varjot ja ensimmäisen rukoushuoneen rakentaminen

Vuonna 1938 seurakunta sai ensimmäisen rukoushuoneensa Kallion Pengerkadulta. Vaihe oli merkittävä seurakunnan historiassa, sillä siihen saakka seurakunta oli kokoontunut esimerkiksi Andreaskyrkanin, koulujen, elokuvateattereiden siinä kuin Oopperan tiloissa.

Toinen maailmansota oli vaikeaa aikaa myös Saalemille. Sotavuosien aikana kuitenkin valmistauduttiin tulevaisuuteen monin tavoin. Esimerkiksi Kiinasta Suomeen palannut Toimi Yrjölä aloitti lähetyskurssit kouluttaakseen lähetystyöhön uusia työntekijöitä.

saalem_pengerkatu_rakennusvaihe

saalem_kuoro_70luku_pengerkatu

 

 

 

 

1930-luvulla Saalem rakensi ensimmäisen rukoushuoneensa Pengerkadulle, jossa Saalem-kuoro lauloi useiden vuosien ajan.

Lähetysrakkaus

Nuori seurakunta lähetti ensimmäisen lähetyssaarnaajansa, Toimi Yrjölän, Kiinaan vuonna 1929. Samalla käynnistyi Suomen helluntaiherätyksen lähetyshistoria. Sittemmin useat kymmenet ovat työskennelleet lähetystyön eri tehtävissä, useissa eri maissa ja maanosissa.

Ebeneser

saalem _1955_Ebeneser_miehistö

 

 

 

 

 

Lähetyslaiva Ebeneser lähti Suomesta vuonna 1955 mukanaan niin kokeneita kuin tulevia lähetystyöntekijöitä. Yksi tulevista lähetystyöntekijöistä oli lapsena matkaan lähtenyt Pertti Söderlund, joka työskentelee nykyisin Ugandassa. Ebeneser-laiva palveli Sri Lankan, Intian ja Indonesian vesillä aina vuoteen 1983.

Lähettiperheiden lisäksi Saalemilla on ollut useita lähettinaisia, jotka ovat usein toimineet kohdemaassaan uranuurtajina. Esimerkiksi seurakuntamme ensimmäinen naislähetti, Sylvi Mömmö, toimi julistustyön ohella erilaisissa opetus- ja sivistystoimen tehtävissä, mm. Tansanian koulujen ylitarkastajana.

1935 Anna Ekroos 1934_SylviiMömmö Mirjam_Rantanan_AnnaLiisa_Antturi

Osa Saalemin pitkän linjan naisläheteistä (vasemmalta oikealle katsottuna): Anna Ekroos työskenteli Kiinassa ja Taiwanilla (1936–1979), Sylvi Mömmö Tansaniassa (1934–1969), Mirjam Rantanen Keniassa  (1955–1987) ja Anna-Liisa Antturi Keniassa ja Tansaniassa (1955–1991).

Kasvun ja rakentamisen vuodet

Seurakunnan kasvu oli tasaista 1950- ja 1960-luvuilla, mutta 1970- ja 1980-lukujen taitteessa seurakunta kasvoi voimakkaasti, osin Niilo Ylivainion toiminnan seurauksena. Pengerkadun tilat kävivätkin pieniksi, joten 1.1.1978 käyttöön vihityt tilat Hakaniemen Näkinkujalla tulivat tarpeeseen. Rakennusvaiheessa seurakunta oli Helsingin kolmanneksi suurin kirkkorakennus, jonne mahtui 1 620 kuulijaa.

Kadulta on oltava välitön näköyhteys seurakuntasaliin, ja sieltä on oltava suora tie rukousalttarille ja siitä ristin juurelle, linjasi silloinen seurakuntajohtaja Kai Antturi ohjeita arkkitehdille.

Saalemin tavoitteena  on ollut synnyttää uusia helluntaiseurakuntia niin pääkaupunkiseudulle kuin muualle Suomeen. Saalemin työn seurauksena on syntynyt muun muassa Helsingin Malmin Saalem, Espoon Leppävaaran, Kontulan Metrokappelin ja Vantaan Pakkalan seurakunnat.

Musiikin tahdissa

Musiikilla on ollut aina tärkeä sija seurakunnassamme, ja se on heijastanut aikaa, jonka keskellä on kulloinkin eletty. Kitarien rinnalle ovat tulleet rummut, mutta yhtä lailla eri kulttuurien musiikkityylit.

Seurakunnassamme on ollut lukuisia musiikkiryhmiä, joista osalla on jo pitkä historia takanaan. Esimerkiksi Saalem-kuoro perustettiin Saalemin kitarakuoron nimellä jo 1930-luvulla, kuten myös Salem Brass -soittokunta.

Musiikin merkitystä seurakunnassa kuvastaa omalta osaltaan esimerkiksi Kristillinen musiikkikoulun perustaminen, jotta voitiin varmistaa seurakunnan musiikkivoimien tulevaisuus. Kristillinen musiikkikoulu vietti 30-vuotisjuhlaansa vuonna 2013.

Lapset ja nuoret keskellämme

Seurakuntamme pyhäkoulutyö alkoi vuonna 1929 ja nuorisotyö vuonna 1936. Erilaisia leirejä on järjestetty aina siitä lähtien kun Helsingin kaupunki aloitti 1950-luvun alkupuolella leirinjohtajan kurssien järjestämisen.

saalem_pengerkatu_pyhäkoululaiset_1954 saalem_leiri_60luku

Pyhäkoululaisia 1950- ja leiriläisiä 1960-luvulla.

Seurakunnan johtajat

Seurakuntamme johtajina ovat palvelleet:

  • 1928–1967 Eino Ilmari Manninen
  • 1967–1971 Veikko Manninen
  • 1971–1989 Kai Antturi
  • 1989–1996 Seppo Pehkonen
  • 1996–1998 Valtter Luoto
  • 1998–2012 Klaus Korhonen
  • 2012–          Mika Yrjölä

Lue lisää:

Helluntaiherätyksen historia

Saalem tänään