Itävallan terveisiä

„Varo putoilevia mangoja!“ Ensimmäistä kertaa elämässäni kuulin tämän varoituksen valmistautuessani lapsityön seminaariin. Ei onneksi osuneet mangot päähän, vaikka niitä siellä täällä putoilikin! Takana on siis kaksi seminaaria noin 110:lle lapsityöntekijälle eteläisessä Etiopiassa. Pääsin reissuun Itävallan valtakunnallisen lähetystoimikunnan lähettämänä. Etiopiassa on itävaltalais-hollantilainen perhe raamatunkäännöstyössä ja heillä on jo pitkään ollut toiveena järjestää lapsityön koulutusta. Osallistujia tuli yli 30:stä seurakunnasta ja useasta eri kirkkokunnasta. Oli aikamoinen etuoikeus opettaa ihmisiä, jotka olivat kävelleet seitsemän tuntia päästäkseen seminaariin. Ainakin motivaatio oli osallistujilla kohdallaan! Etukäteen olin vähän jännittänyt, osaanko opettaa oikeita asioita, koska kulttuurierot ovat niin huikeat. Opetus kuitenkin osui kohdalleen ja palaute oli tosi kannustavaa. Kyllä mangopuun alla oli hyvä opettaa!

Pääsimme myös lähettiperheen matkassa näkemään maaseudun arkea. Vierailimme useassa savimajassa ja yhden yön jopa nukuin sellaisessa, kun kävimme näyttämässä Jeesus-filmin yhdessä vuoristokylässä. Kylä oli pieni, mutta yhtäkkiä paikalle tuli lähes 1000 ihmistä. Ihmeellinen Afrikka! Vaikka matka oli upea elämys, on taas kiva olla hetki kotona ja nauttia juoksevasta vedestä, sähköstä ja siitä, että voi mennä ihan rauhassa ulos ilman, että ympärille kertyy heti koko kylä.

Joulukuu oli taas täynnä musiikkia. Harjoitutin kolmessa seurakunnassa lapsia ja meillä oli neljä onnistunutta musikaaliesitystä. Seurakunnat täyttyivät mummoista, vaareista, sedistä, tädeistä, naapureista, opettajista… Lapset kutsuvat rohkeasti ihmisiä seurakuntaan ja meidän seurakunnassa perhejumalanpalveluksissa käy kaikista eniten ihmisiä. Se kannustaa eteenpäin.

Omassa seurakunnassani aloitimme marraskuussa toisen jumalanpalveluksen lauantaisin, koska seurakunta kasvaa ja sunnuntaisin on jo ahdasta. Samalla uudistimme lastenjumalanpalveluksen ja minä johdan uutta tiimiä pastorin vaimon kanssa. On ollut hieno nähdä, kuinka lapset tulevat aivan uudella innolla seurakuntaan, tuovat kavereitaan mukanaan, eivätkä anna vanhempien jättää yhtään kokousta väliin. Olemme tehneet tosi paljon töitä tämän uuden jumiksen eteen, mutta jokainen lauantai on niin palkitseva, ettei puurtaminen tunnu liian raskaalta. Meillä on aivan uusi lastenjumistiimi ja toisen jumalanpalveluksen myötä olemme saaneet monia uusia vapaaehtoisia myös muihin tehtäviin.

Ensi viikolla lähden seuraavalle jännittävälle matkalle. Ensin Saksaan johtajuus- ja lapsityönkonferenssiin ja sieltä sitten Georgian kautta Armeniaan, jossa meillä on Jippii-levyn äänitykset. Armenian projektissa on Itävallan valtakunnallinen lähetystomikunta mukana. Georgiassa suunnittelen paikallisten kanssa pääsiäisviikon lasten lähetysmatkaa. Lähden Itävallasta 9 lapsen ja 4 aikuisen kanssa Georgiaan paikallisen lapsikuoron vieraaksi. Ohjelmassa on erilaisten lastentapahtumien ja –kokousten järjestämistä, lastenkodissa vierailua jne. Muistakaa erityisesti tätä lasten matkaa ja Armenian äänityksiä rukouksin!
Terveisin, Hanna